HARJAKOIRA HARRASTAA

Pienestä ja sievästä olemuksestaan huolimatta harjakoirasta on muuhunkin kuin sohvan koristeeksi.

Monet harjakoirat eivät vaadi omistajaltaan paljoa ja tyytyvät vähään, mutta motivoitunut ja innokas omistaja saa harjakoirasta maan mainion harrastuskaverin.

Kiinanharjakoira ei ole työkoira ja sitä pitää kannustaa ”työn” tekoon eri tavoin, kuin ns. työkoirarotuja joille jo itse työ on palkinto. Oikea motivointi ja onnistunut palkkaus eivät siis saa olla itsestäänselvyyksiä harjakoiran kanssa työskennellessä. Toisinaan nirso ja ylemmyydentuntoinen harjakoira saattaa aiheuttaa harmaita hiuksia omistajalleen, etenkin jos treenikavereina on rotuja joille pelkkä vinkulelun vinkaisu on suuri kiitos. Harvassa on kuitenkin ne koirat, joita ei omistajan kanssa puuhailu ja namien mussuttaminen kiinnostaisi! Edes kiinanharjakoira ei kieltäydy kehuista!

Kuvassa treenataan koiratanssia. 

Hyvän harrastuskoiran valinta alkaa jo pentulaatikosta. Näyttelytähteä etsittäessä kannattaa keskustella kasvattajan kanssa ja tutustua pentuihin tarkasti. ”Show-luonteen” lisäksi koiralla tulee olla mahdollisimman rotumääritelmää lähellä oleva rakenne. Takuitahan ei pennuista voi ikinä antaa, mutta kasvattaja näkee pennuista kenellä on toisia enemmän potentiaalia. Agility – ja tokokoiraa etsittäessä kiinnitetään huomiota nimenomaan luonteeseen. Pentulaatikon rohkein ja tulisin pentu voi hyvinkin osoittautua skarpiksi myös agilityradoilla myöhemmällä iällä.

Myös puuterihuiskun ja nakun hyvät ja huonot puolet kannattaa harkita tarkoin. Näyttelyissä puuterit ja nakut kilpailevat tuomarista riippuen tasaväkisinä, mutta puuterin turkin hoito on isotöistä ja vaatii viikottaista panostusta ympäri vuoden. Sen sijaan ympärivuotinen treenaus agility/toko-kentillä ja kylmissä halleissa talviaikaan voi rajoittaa nakun kanssa harrastamista.

Koiranäyttelyissä kiinanharjakoirat ovat yleensä runsaslukuisena edustettuna, mutta myös muut lajit keräävät vähitellen innokkaita uusia harrastajia. Toko, eli koirien tottelevaisuuskoulutus vahvistaa omistajan ja koiran keskinäistä suhdetta ja yhteistyötä. Koulutuksessa opetetaan hallittua käyttäytymistä koiralle ja hiotaan ohjaajan koirankäsittelytaitoja. Perustottelevaisuus on tärkeä pohja muulle koiraharrastukselle ja vaikka ei Tokoilussa kisoihin asti tähtää, hyvät käytöstavat ja arkitottelevaisuus kuuluvat jokaiselle koiralle.

Agility on monen harjakoiraharrastajan mieleen. Leikkisälle ja ketterälle harjakoiralle laji on omiaan, niin hauskana aktivointina kuin kilpailuissa vakavissaan korkealle tähtääville koirakoille. Laji, koirien ”estehyppely”, on saavuttanut Suomessa valtaisan suosion ja pääkaupunkiseudun seurojen alkeiskurssit ovat usein täynnä vuosiksi eteenpäin. Jonoon kannattaa siis ilmoittautua ajoissa! Monet seurat pitävät myös tottelevaisuuskokeita ”pääsykokeina” kursseille. Ennen agilityn aloittamista kannattaakin vahvistaa koiran ja ohjaajan yhteistä kieltä, oppia peruskäskyt ja koiran oikea motivointi. Agilitykursseille on pääsyvaatimuksena 1-vuoden ikä.