Rotumääritelmän tulkintaa

Kuva harjakoiran rakenteesta jossa näkyy tasapainoinen pää, hyvin rakentunut kaula, pystyt korvat, kaareutunut niska, hyvin asettuneet lavat, suora selkälinja, hyvin asettuneet kintereet ja liioitellut jäniksen käpälät.

Rotumääritelmä ei ole kovinkaan yksityiskohtainen ja joiltakin kohdin uskon että siinä on vakavia puutoksia.
Siksi olen laajentanut joitakin kohtia, loppujen lopuksi kun rotumääritelmä on kuitenkin jokaisen rodun perusta
ja on ratkaisevaa että siinä on annettu tasapuolinen ja täsmällinen kuvaus.
Ominaispiirteet
Englantilaisen rotumääritelmän mukaan harjakoiria on kahta tyyppiä; kauris tyyppi, joka on vauhdikas ja siroluustoinen,
ja cobby, joka on raskaampi rungoltaan ja luustoltaan. Rotumääritelmä ei kuitenkaan erikseen kuvaile näitä tyyppejä.
Todellisuudessa ne ovat olemukseltaan hyvin erilaiset. Cobby on ”pyöreämpi” monilta osin - Silmät, kallo, luusto,
rintakehä- ja niillä on lyhyemmät jalat. Cobby ei ole todellakaan elegantti koira ja siksi se on ristiriidassa
rotumääritelmän kanssa. Todellisuudessa tänä päivänä kehissä on vain muutamia selkeitä kauris- tai cobbytyypin koiria.
Tämän päivän tyyppi on sekoitus molempia.
Cobbytyyppi | Kauris - eli Deertyyppi |
Luonne
Rotumääritelmän mukaan kiinanharjakoiran ei pitäisi koskaan olla ilkeä tai aggressiivinen. Harjakoirat voivat kuitenkin
olla varautuneita vieraita kohtaan ja melko etäisiä käytökseltään, mikä on tyypillistä myös joillekin metsästyskoirille.
Tätä ei pitäisi sekoittaa pelokkuuteen tai aggressiivisuuteen. Rauhallisinkin ja tasapainoisin koira voi vetäytyä
taaksepäin tuomarin kumartuessa tutkimaan sitä ja tämä käytös on tavallista kääpiökoirilla.
Pää ja kallo
Vähäinen cresti on selkeästi mainittu olevan sallittu. Monet tuomarit arvostavat enemmän koiraa jolla runsas
karvoitus mutta joilta puuttuu eleganssia ja tasapainoisuutta, kuin hyvin rakentunutta koiraa jolla vähäinen karvoitus.
Vähäisellä karvoituksella varustetuilla koirilla on yleensä ihastuttava pehmeä ja tasainen nahka. Niitä ei pitäisi
tuomita karvan vähäisyyden takia.
Silmät
Englantilainen rotumääritelmä ei määrittele silmän muotoa. Cobbytyypillä on usein pyöreämmät silmät ja kauristyypillä
mantelinmuotoiset. USAn rotumääritelmä, joka on pohjana Englantilaiselle määritelmälle, vaatii mantelinmuotoisia silmiä,
mikä on tyypillistä suurimmalle osalle rodun koirista. Pyöreät silmät kauristyypillä antaisivat hyvin ”vieraan” ilmeen.
Korvat
Englantilainen rotumääritelmä sanoo selkeästi että luppakorvat on sallittu puuterihuiskulla, ja itse asiassa,
suurin osa puuterihuiskujen korvista on lupassa. On myös niitä jotka vaativat että molemmilla variaatioilla tulisi
olla pystyt korvat, mutta on harvinaista että puuterihuiskulla on pystyt korvat. Luppakorvaisella puuterihuiskulla on
karvattomia sisaruksia joilla on vahvat pystyt korvat. Ja korvakarvojen ajelu painon vähentämiseksi korvista ei kasvata
aidosti pystykorvaisten pentujen määrää pentueessa.
Suu
Suurin puute tässä kohdassa on karvattoman ja puuterihuiskun suiden erot. Ei ole mitään mainintaa hampaiden muodosta,
eteenpäin osoittavista kulmahampaista tai puuttuvista välihampaista karvattomalla. Rotumääritelmän perusvaatimus
vahvoista leuoista täydellisellä saksipurennalla on mahdollinen, mutta ainutlaatuiset erot pitäisi hyväksyä ja mainita.
Usein tuomarit jättävät sijoittamatta karvattoman koska ovat epävarmoja millainen suun pitäisi olla.

Eturaajat
Vaaditaan hyvin asettunut lapa mutta kuitenkaan ei ole mainintaa olkavarren pituudesta ja kulmasta. Jotta saavutetaan
toivottu pitkä ja lennokas liike, olkavarren tulee olla lähes yhtä pitkä kuin lapaluun. Näiden kahden tulisi muodostaa
90 asteen kulma. Rotumääritelmän mukaan varpaiden ei tule kääntyä sisään eikä ulos, mutta usein tästä ei välitetä
arvostellessa rotua.

45 oikeanlainen lavan asento muodostaa kaareutuneen kaulan ja vapaan lennokkaan etujalan liikeradan
60 vääränlainen suora lapa ja olkavarsi. Kaula on lyhyt, etuliikkeistä puuttuu voimaa jos olkavarsi on lyhyt ja liikkeet muuttuvat hackneymaisiksi
Runko
Rotumääritelmä toivoo keskipitkää-pitkää runkoa, mutta tämä ei tarkoita että haluaisimme koiran jolla on lyhyet jalat.
Jalkojen tulisi olla pitkät ja hoikat, antaen tasapainon juoksevalle koiralle. Myöskään lyhytrunkoinen terrierityyppi
tai mäyräkoiratyyppi ei ole toivottu.
Takajalat
Vaatimus että takajalat sijaitsevat kaukana toisistaan antaa epävarman käsityksen. Uusi USAlainen määritelmä
on muutettu muotoon että kintereiden on oltava leväällään toisistaan, mikä onkin paljon järkevämpi kuvaus.
Monet maailman voitokkaimmista ja hyvin rakentuneimmista harjakoirista eivät koskaan täytä tätä vaatimusta mitä
takajaloista vaaditaan, kuitenkin niiden kintereet ovat yhdensuuntaiset seistessä. Valitettavasti kumpikaan määritelmä
ei mainitse heikkoja kintereitä. Ne ovat epämukavan näköiset ja usein takajalat ovat myös heikot ja kiertyneet.

Jalat
Kuvaus harjakoiran jaloista on hyvä lukuun ottamatta kohtaa ”karvoja vain varpaissa”. Jos toiveena on täysi cresti
on jaloissakin karvaa muuallakin kun vain varpaissa. Karvoitusta pelkästään varpaissa on vain hyvin karvattomilla nakuilla.

Liikkeet
Pitkiä lennokkaita liikkeitä ei voi saavuttaa ilman oikeanlaisia etu- ja takakulmauksia. Heikoissa kiertyneissä
takajaloissa ei ole työntöä ja vääränlainen hackney-liike johtuu yleensä pystystä olkavarresta ja suorasta lavasta.
Tämä ei voi antaa tarvittavaa liikerataa lennokkaan liikkeen aikaan saamiseksi.

Turkki
Johtuen karvattomuuden geenin monista esiintymismuodoista. on melkein mahdotonta eliminoida harvakarvaisuutta
harjakoirista. Valikoiva jalostus voi auttaa mutta se on ominaisuus jonka kanssa meidän on elettävä. Puuterihuiskun
turkki aiheuttaa hämmennystä. Rotumääritelmä vaatii pohjavillaa ja pitkän harsomaisen päällyskarvan. Vasta viime
vuosina puutereiden turkkeja on alettu hoitaa, joten vasta nyt näemme valmiin turkin kauneuden. Turkin pituus vaihtelee.
Jos linjan karvattomilla on pitkät karvat myös puutereilla on pitkät turkit. Jos linjassa on harvakarvaisempia karvattomia
myös puutereiden turkit ovat harvempia ja lyhyempiä. Turkissa on pidempiä pehmeitä karvoja ja paksumpia suojakarvoja.
Kun koira on nuori nämä karvat ovat lyhyitä ja kuin pohjavillaa. Mutta ajan kuluessa kun koira on 18 kk vanha karva
kasvaa läpi muodostaen harsomaisen hunnun. Todellisuudessa tämä ei ole kovin hyvä kuvaus ja aiheuttaa hämmennystä
tuomareissa ja kasvattajissa. Hyvin laitetussa turkissa suojakarvat sekoittuvat muuhun turkkiin ja ne näkyvät vain
jos ovat tummemman värisiä, tämä antaa hyvin viehättävän vaikutelman.

Amber of stevansu, runsasturkkinen puuterihuisku
Hyvin karvainen karvaton sopii myös rotumääritelmään, mikä aiheuttaa myös hämmennystä. On myös toisenlainen
turkkityyppi jota nähdään toisinaan. Se on lyhyt ja melko harva. Korvat ovat myös pienemmät kuin yleensä ja pystyt.
Nämä tyypit ovat todennäköisesti tulosta eri rotuisista vanhemmista rodun kehityksen alkuajoilta.

Zebedi, pystykorvainen, lyhytturkkinen puuterihuisku
Väri
Harjakoirissa on monia viehättäviä sävyjä, vaihdellen sinisestä mahonkiin (maksaan). Tummin sininen voi olla melkein
musta, vaihdellen vaaleampiin sävyihin teräksen sinistä, elefantin harmaata, ja lilaa (vaalea sininen/harmaa). Mahongin
sävyt voivat olla hyvinkin värikkäitä, vaaleten hunajan väriin. Nämä yhtenäiset värit ovat usein ”rikki” rinnasta, jaloista
ja mahan alta joissa on pinkkiä pigmentitöntä ihoa. Tämä antaa laikukkaan viehättävän vaikutelman josta käytetään myös
nimitystä pitsimäinen. Täplikkäiden tyyppien värit voivat olla mitä tahansa edellä mainituista sävyistä pinkillä pohjalla.

Gorman's Kiwi Razzmatazz, tyypillinen täplikäs harjakoira
Värien syvyys ja rikkaus vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Harjakoirat rakastavat auringon ottamista ja nahassa on
täysi väritys kesällä. Talvella, kun nahka ei altistu auringon valolle, pigmentti haalistuu. On hämmästyttävää miten
nopeasti väri tummenee talven jälkeen.
Puuterin turkki on pääsääntöisesti vaalean kullanvärinen vaaleten kermasta valkoiseen. Musta valkoisia esiintyy
toisinaan, valkoista on yleensä rinnassa, sukissa ja hännän päässä. Jotkut pennut syntyvät mustavalkoisina mutta nämä
yleensä vaalenevat aikuistuessaan kerman värisiksi tai valkoisiksi, väriä jääden vain korvan päihin. Soopeli vaikutelma
johtuu tummemmista tukikarvoista jotka kasvavat kun turkki on valmis.
Kiinanharjakoiran ilme ja yleisvaikutelma paranee jos koiralla on hyvä pigmentti kirsussa ja silmien ympärillä,
vaikkakaan rotumääritelmä ei sitä vaadi.

Staround Navaro Of Zucci, erinomaista tyyppiä edustava nuori sininen koira
Koko
Koko ja paino vaihtelevat huomattavasti. Tämä voi johtua paremmasta kasvatuksesta, siitäkin huolimatta että ensimmäiset
tuonnit olivat sekoitus isoja ja pieniä koiria. Saman korkuiset kauris ja cobby tyypin koirat ovat hyvin eri painoiset.
13 tuuman (n. 33 cm) korkuinen cobby sopii rotumääritelmään korkeudestaan mutta se on ehdottomasti ylipainoinen. Kokenut
tuomari arvioi koko koiraa, ja rankaisee jos koiran olemuksessa on yhtään karkeutta.
Lähde: Brenda Jones, The Complete Chinese crested book, Ringpress books limited 1997
Suomentanut S. Joutsela
|